Virolaisen Matkailu: 2016

maanantai 28. marraskuuta 2016

Työssäopin eka viikko takana

Nyt on eka viikko selätetty työssäoppi paikassani hänkillä. (hämeenlinnan kiipeilykeskus) Olen viihtynyt hänkin rennosta ilmapiirissä ja oppinut perus asiat boulderoinnin turvallisuudesta ja tekniikasta. Työssäopinhan päämääränä on oppia opastamaan ja hänkillä tulee jonkun verran ihmisiä ja ryhmiä jotka eivät ole ennen kiipeilleet ja heille pidetään aluksi pieni opastus turvallisuudesta ja seinän kiipeily reiteistä. Tämän viikon olen seuraillut vierestä opastus tilanteita ja painanut mieleen tärkeitä asioita mistä kuuluu sanoa uusille kiipeilijöille. Saa nähdä mitä ensiviikko tuo tullessaan.

lauantai 22. lokakuuta 2016

Makupaloja Suomesta

Luonnosta herkkuja, osaajien avulla

Suomen ruokakulttuuri on peräisin pohjoismaisesta tyylistä, jossa yhdistellään luontaisia makuja ja perinnettä uusilla vivahduksilla.
Luontoa hyödynnetään pohjoismaisessa ruuassa eri vuodenaikojen antimien saatavuuden mukaan.
Ruokaan on saatu vaikutteita lähinaapureilta, mutta myös nykyisin kauempaa maailmaa.
Ruuan valmistuksessa laadukkaita ja terveellisiä raaka aineita pidetään kulmakivinä ja erikoisruokavalioiden perus ruoka aineita parannetaan jatkuvasti.
Suomalainen ruoka on kokenut kunnon ruoka kulttuuri shokin ja suomalaisesta "mauttomasta" sapuskasta on saatu ulkomaalaistenkin mieleistä vahvempi aromista ruokaa, suomalaista perinnettä ja perus ruoka aineita unohtamatta. Helsingistä on tullut ruokakulttuurin kiinnostava kohde.

Pohjoisen luonto ruokaan

Luonto on suuri osa suomen ruokakulttuuria ja perinnettä. Suomalaiset yhdistävät luonnon antimet ympäri vuoden pakastaen tai tuoreeltaan ruokaan. Ulkomaalaiset kokevatkin ihmetystä, kun suomalainen voi joka miehen oikeudella hyödyntää järvien ja metsien antimet arjessa, kuin juhlassa.
Luonnossa elävät eläimet, puut, kasvit, marjat, sienet ja kalat hyödynnetään tarjoilussa.

Maatalous

Suomessa maanviljely työllistää ihmisiä ja sitä harrastetaan elannon tienaamiseen, sekä vain omaan käyttöön. Suomen lyhyen kesän takia viljelijät ovat kehittäneet kasvihuoneita, joissa pystyy kasvattamaan kesällä saatavia herkkuja ympäri vuoden. Maatiloilla kasvatetaan myös karjaa, karjatilalliset tuottavatkin puhtaimpia tuotteita, kuten maitotuotteita, munia ja lihaa.

Neljä vuodenaikaa makuina

Talvella suomalaisessa ruuassa maistuu hyvin maustetut lihat, kasvikset ja padat, joissa on vahva lempeä aromi pitkän valmistuksen jälkeen.
Keväällä talven lempeät maut muuttuvat raikkaampiin ja kevyempiin ruoka aineksiin. Ruuassa käytetään vielä talven "raskaita" ainesosia, mutta mukaan lisätään uuden sadon antimia ja ennen talvea pakastettuja marjoja.
Kesällä suomi hullaantuu ensimmäisten satojen herkkuihin, kuten raikkaisiin uusiin perunoihin, herneisiin ja mansikoihin. Lihaa ei kypsytellä talveen verrattuna yhtä kauan, vaan ne heitetään grilliin ja syödään tuoreiden kasvisten kera. Kalan syöntikin lisääntyy ja sekaan heitetään tuoreita yrttejä tuomaan makua.
Syksyn saavuttua nautitaan kesän aikana varastoiduista hilloista, marjoista ja mehuista. Sieniä käydään keräämässä lähi metsistä ja riista aika on parhaimmillaan.
Nykyään vuodenaikoja ei ruuassa yhtä voimakkaasti näe, mutta vuodenaikojen ruoka perinteitä ylläpidetään silti normaali arjessakin.

Terveyspommit

Perus suomalaiset raaka aineet ovat terveellisiä ja sopivan energia pitoisia nautittavaksi. Suolisto toimii hyvin ruuan sisältämillä viljoilla. Kalasta saa hyviä rasvoja. Marjat ja juurekset tuovat vastustuskykyä, vitamiineja ja paljon muita terveydelle tärkeitä ravinteita.
Perus ruoka aineita, kuten lihaa ja maitoa kehitetään koko ajan terveellisemmäksi, lisäämällä vitamiineja ja vähentämällä huonoja rasvoja.
Luonnollisesti kasvatettuja ruoka aineita on lisätty ja kemikaalien käyttöä rajoitettu, jolloin ruuassa panostetaan luomuun. Suomessa erityisruokavalioille löytyy hyvä ja terveellinen korvike. Erityisesti suomalaisten laktoosittomat tuotteet ovat suosittuja myös naapurimaissa.
Nykyään voidaan tehdä funktionaalisia tuotteita, eli voidaan poistaa haitallisia aineita ruuasta tai lisätä hyviä.

Koulujen ruokakulttuuri

Suomen kouluissa annetaan oppilaille terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta. Oppilaiden uskotaan hyötyvän koulupäivän aikana järjestettävästä ruokailusta, jolloin oppilaat jaksavat oppia paremmin.
Kouluissa järjestetään myös kotitalous tunteja, joissa oppii perus arjen niksejä ja ruuanlaittoa.

Luomu- ja lähiruoka

Luomua- ja lähiruokaa suosimalla edistetään kestävää kehitystä. Luomutalous on suosittua suomessa ja sen suosio kasvaa koko ajan lamasta huolimatta. Suomalainen ruoka on jo tällä hetkellä muita maita puhtaampaa, mutta joidenkin mielestä olisi hyvä kun suomi siirtyisi pikku hiljaa kokonaan luonnolliseen tuottamiseen. Lähiruoka on aina ollut suosittua ja sanotaankin että kaikki suomessa on lähiruokaa.

Makupaletti ympäri suomea

Eri paikoissa suomea on ollut aina omat ruoka tottumukset, niiden eri ruuat ja maut ovat yhdistyneet ja niitä on sovellettu yhteen pikkuhiljaa, siksi suomesta löytyy esimerkiksi niin monenlaisia leipiä. Ruoka reseptejä on alettu käyttämään ympäri suomea, mutta useissa paikoissa on edelleen omat perinne ruuat ja omat valmistus tavat.

Suomi pohjoismaana

Pohjoismaiden ruuat ovat samankaltaisia ja niissä yhdistyvät selkeys, puhtaus ja raikkaus. Pohjoismaissa näkyy eri vuodenajat ja siksi maiden ruuat ovat samankaltaisia, mutta suomalainen ruoka on yleensä yksinkertaisempaa ja usein vähemmän maustettua kuin muilla pohjoismailla. Maita yhdistää myös samanlaiset ruokien valmistustavat.

Kattaus suomalaisittain

Suomalaisissa astioissa ja kattauksessa yhdistyvät niiden selkeys, yksinkertaisuus ja käytännöllisyys. Suomalaiset klassikko astiastot ovat olleet suosittuja tähänkin päivään mennessä.

Helsinki, suunnannäyttäjä

Ruuan valmistuksen ammattilaisia on ympäri suomea, mutta Helsingissä on laajin tarjonta ruoka vaihtoehdoissa. Suomalaisissa ravintoloissa on yhdistetty perinteisiin ruokiin uusia vivahteita, trendejä ja makuja. Helsingistä löytyy myös paljon eri ruokakulttuurin ravintoloita, joissa voi kokeilla suomalaisesta ruuasta poikkeavia makuja.

Kippis!

Suomesta löytyy paljon raikasta ja puhdasta juoma vettä, mutta yleensä ruokajuomana toimii maito veden sijasta. Suomalaisten juomiin kuuluu myös suomalainen olut. Perinnejuomaa edustaa vanha kunnon sahti ja se onkin yksi maailman vanhimmista oluttyypeistä. Viini on suomessa uudempi nautittava, johtuen rypäleiden kasvatuksen vaikeudesta suomen olosuhteissa. Marjaviljelijät ovat alkaneet innostumaan tekemään omista marjoistaan alkoholijuomia.

tiistai 23. elokuuta 2016

Kalastus

Onginta

Onkimiseen tarvitsee vain ongenvavan, siimaa, kohon, lyijypainon, koukun ja matoja. Ekstrana eri pituisia vapoja, varakoukkuja, haavi, varapainoja, pihdit, kalapussi, syöttipurkki ja tietysti runsaasti syöttejä.

Kuvassa näkyy onki, mitä pitkin siima menee kohoon ja siitä koukkuun.

Virvelöinti

Virvelöintiin tarvitaan kela, vapa, siimaaa, peruke ja uistimia.

Virveli, jossa näkyy kela

Uistin

Perhokalastus

Perhokalastus on vanha kalastusmuoto,se on kehitetty taimenten ja harjuksen kalastukseen. Syötteinä käytetään hyönteisiä muistuttavia syöttejä. Perho heitetään virtaan, siiman asentoa korjaillaan ja odotetaan että kala nappaa perhosta.

Verkkokalastus

Verkoilla pyydetään yleensä ahvenia, kuhia, lahnoja, haukia, silakoita ja särkiä.
Verkkokalastukseen tarvitaan vene, airot, pelastusliivit, verkko, puikkari, painoja, verkkomerkit, korkea salko jossa lippu, kalastusmerkki, ämpäri kaloille, sadehousut, kumisaappaat ja puukko.
Verkot valmistellaan maissa ennen vesille lähtöä. Soudetaan hyvään kohtaan järveä. Verkko tiputetaan ankkurin kanssa pohjaan ja pinnalle verkkomerkki. Verkko nostetaan sopivan ajan päästä veneeseen haavia ja koukkua apuna käyttäen tarvittaessa.

Kuvassa näkuu verkkokalastuksessa käytettävä verkko ja verkkomerkit

Pilkintä

Pilkkimistä harjoitetaan yleensä talvella jään läpi, mutta sitä voi myös kesällä tehdä laiturilta tai veneestä. Eri pituisia vapoja pilkittävästä kalalajista riippuen. Kaira, jolla saa reiän jäähän. Jäänaskalit, sohjokauha, pilkkijakkara, pilkkipönttö, pilkkihaalari, turkislakki, rukkaset ja lämpimät jalkineet.

Kuvassa näkyy kaikki perus pilkkijän varusteet

Ravustus

Rapuja voi pyydystää käsin, haavilla tai rapukepeillä. Syöttinä käytetään lihaa sekä kalaa. Iltaisin pistetään rapu merrat matalaan veteen ja aamulla käydään katsomassa onko tullut rapuja. Rapuja säilytetään puulaatikoissa jotka on kosteita tai että siellä on vähän vettä ja ne ovat sumpussa.

Tuulastus

Tuulastus eli pistokalastus. Harrastetaan yleensä syysöinä. Soutuveneen nokassa kalastaja on seisaaltaan tai polvltaan ja iskee lampulla valaistulla alueella pitkävartisella atraimella.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Angry birds go snow

Tapahtumassa olin liikenteen ohjauksessa. Olin pukeutunut sään mukaisesti ulkoiluvaatteisiin ja lisäksi huomioliivi, nimikyltti, käsineet ja hyvät kengät, joilla jaksoi kävellä ja seisoskella koko päivän. Lisäksi olin ottanut pari paitaa mukaan, sukkia ja pipon jos niitä tarvitsisi. Olin pukeutunut omasta mielestä täydellisesti tämmöiseen ulko tapahtumaan ja huomioinut myös sen jos sää muuttuu. Liikenteen ohjauksessa esivalmistelut oli yksinkertaiset eli pistettiin parit kyltit mitkä näytti missä on parkkipaikat. Tervehdin asiakkaita ja ohjasin oikeaan paikkaa sekä vastasin tarpeen mukaan heidän kysymyksiin. En käyttänyt kännykkää muuta kuin soittamalla liikenteen ohjauksesta vastaavalle henkilölle ruokailun takia. Tutustuin oman pisteen turvallisuus juttuihin edellisenä iltana. Olin hymyileväinen ja asiakaspalvelu henkinen koko tapahtuman ajan. Olin myös loppuajan maskottina, kysyin ensin tietysti liikenteen ohjauksen vastuu henkilöltä että se sopi hänelle. Opin näyttämään liikenteen ohjauksessa selviä käsimerkkejä. En oikeestaan oppinut juurikaa mitään muuta.