Luonnosta herkkuja, osaajien avulla
Suomen ruokakulttuuri on peräisin pohjoismaisesta tyylistä, jossa yhdistellään luontaisia makuja ja perinnettä uusilla vivahduksilla.
Luontoa hyödynnetään pohjoismaisessa ruuassa eri vuodenaikojen antimien saatavuuden mukaan.
Ruokaan on saatu vaikutteita lähinaapureilta, mutta myös nykyisin kauempaa maailmaa.
Ruuan valmistuksessa laadukkaita ja terveellisiä raaka aineita pidetään kulmakivinä ja erikoisruokavalioiden perus ruoka aineita parannetaan jatkuvasti.
Suomalainen ruoka on kokenut kunnon ruoka kulttuuri shokin ja suomalaisesta "mauttomasta" sapuskasta on saatu ulkomaalaistenkin mieleistä vahvempi aromista ruokaa, suomalaista perinnettä ja perus ruoka aineita unohtamatta. Helsingistä on tullut ruokakulttuurin kiinnostava kohde.
Pohjoisen luonto ruokaan
Luonto on suuri osa suomen ruokakulttuuria ja perinnettä. Suomalaiset yhdistävät luonnon antimet ympäri vuoden pakastaen tai tuoreeltaan ruokaan. Ulkomaalaiset kokevatkin ihmetystä, kun suomalainen voi joka miehen oikeudella hyödyntää järvien ja metsien antimet arjessa, kuin juhlassa.
Luonnossa elävät eläimet, puut, kasvit, marjat, sienet ja kalat hyödynnetään tarjoilussa.
Maatalous
Suomessa maanviljely työllistää ihmisiä ja sitä harrastetaan elannon tienaamiseen, sekä vain omaan käyttöön. Suomen lyhyen kesän takia viljelijät ovat kehittäneet kasvihuoneita, joissa pystyy kasvattamaan kesällä saatavia herkkuja ympäri vuoden. Maatiloilla kasvatetaan myös karjaa, karjatilalliset tuottavatkin puhtaimpia tuotteita, kuten maitotuotteita, munia ja lihaa.
Neljä vuodenaikaa makuina
Talvella suomalaisessa ruuassa maistuu hyvin maustetut lihat, kasvikset ja padat, joissa on vahva lempeä aromi pitkän valmistuksen jälkeen.
Keväällä talven lempeät maut muuttuvat raikkaampiin ja kevyempiin ruoka aineksiin. Ruuassa käytetään vielä talven "raskaita" ainesosia, mutta mukaan lisätään uuden sadon antimia ja ennen talvea pakastettuja marjoja.
Kesällä suomi hullaantuu ensimmäisten satojen herkkuihin, kuten raikkaisiin uusiin perunoihin, herneisiin ja mansikoihin. Lihaa ei kypsytellä talveen verrattuna yhtä kauan, vaan ne heitetään grilliin ja syödään tuoreiden kasvisten kera. Kalan syöntikin lisääntyy ja sekaan heitetään tuoreita yrttejä tuomaan makua.
Syksyn saavuttua nautitaan kesän aikana varastoiduista hilloista, marjoista ja mehuista. Sieniä käydään keräämässä lähi metsistä ja riista aika on parhaimmillaan.
Nykyään vuodenaikoja ei ruuassa yhtä voimakkaasti näe, mutta vuodenaikojen ruoka perinteitä ylläpidetään silti normaali arjessakin.
Terveyspommit
Perus suomalaiset raaka aineet ovat terveellisiä ja sopivan energia pitoisia nautittavaksi. Suolisto toimii hyvin ruuan sisältämillä viljoilla. Kalasta saa hyviä rasvoja. Marjat ja juurekset tuovat vastustuskykyä, vitamiineja ja paljon muita terveydelle tärkeitä ravinteita.
Perus ruoka aineita, kuten lihaa ja maitoa kehitetään koko ajan terveellisemmäksi, lisäämällä vitamiineja ja vähentämällä huonoja rasvoja.
Luonnollisesti kasvatettuja ruoka aineita on lisätty ja kemikaalien käyttöä rajoitettu, jolloin ruuassa panostetaan luomuun. Suomessa erityisruokavalioille löytyy hyvä ja terveellinen korvike. Erityisesti suomalaisten laktoosittomat tuotteet ovat suosittuja myös naapurimaissa.
Nykyään voidaan tehdä funktionaalisia tuotteita, eli voidaan poistaa haitallisia aineita ruuasta tai lisätä hyviä.
Koulujen ruokakulttuuri
Suomen kouluissa annetaan oppilaille terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta. Oppilaiden uskotaan hyötyvän koulupäivän aikana järjestettävästä ruokailusta, jolloin oppilaat jaksavat oppia paremmin.
Kouluissa järjestetään myös kotitalous tunteja, joissa oppii perus arjen niksejä ja ruuanlaittoa.
Luomu- ja lähiruoka
Luomua- ja lähiruokaa suosimalla edistetään kestävää kehitystä. Luomutalous on suosittua suomessa ja sen suosio kasvaa koko ajan lamasta huolimatta. Suomalainen ruoka on jo tällä hetkellä muita maita puhtaampaa, mutta joidenkin mielestä olisi hyvä kun suomi siirtyisi pikku hiljaa kokonaan luonnolliseen tuottamiseen. Lähiruoka on aina ollut suosittua ja sanotaankin että kaikki suomessa on lähiruokaa.
Makupaletti ympäri suomea
Eri paikoissa suomea on ollut aina omat ruoka tottumukset, niiden eri ruuat ja maut ovat yhdistyneet ja niitä on sovellettu yhteen pikkuhiljaa, siksi suomesta löytyy esimerkiksi niin monenlaisia leipiä. Ruoka reseptejä on alettu käyttämään ympäri suomea, mutta useissa paikoissa on edelleen omat perinne ruuat ja omat valmistus tavat.
Suomi pohjoismaana
Pohjoismaiden ruuat ovat samankaltaisia ja niissä yhdistyvät selkeys, puhtaus ja raikkaus. Pohjoismaissa näkyy eri vuodenajat ja siksi maiden ruuat ovat samankaltaisia, mutta suomalainen ruoka on yleensä yksinkertaisempaa ja usein vähemmän maustettua kuin muilla pohjoismailla. Maita yhdistää myös samanlaiset ruokien valmistustavat.
Kattaus suomalaisittain
Suomalaisissa astioissa ja kattauksessa yhdistyvät niiden selkeys, yksinkertaisuus ja käytännöllisyys. Suomalaiset klassikko astiastot ovat olleet suosittuja tähänkin päivään mennessä.
Helsinki, suunnannäyttäjä
Ruuan valmistuksen ammattilaisia on ympäri suomea, mutta Helsingissä on laajin tarjonta ruoka vaihtoehdoissa. Suomalaisissa ravintoloissa on yhdistetty perinteisiin ruokiin uusia vivahteita, trendejä ja makuja. Helsingistä löytyy myös paljon eri ruokakulttuurin ravintoloita, joissa voi kokeilla suomalaisesta ruuasta poikkeavia makuja.
Kippis!
Suomesta löytyy paljon raikasta ja puhdasta juoma vettä, mutta yleensä ruokajuomana toimii maito veden sijasta. Suomalaisten juomiin kuuluu myös suomalainen olut. Perinnejuomaa edustaa vanha kunnon sahti ja se onkin yksi maailman vanhimmista oluttyypeistä. Viini on suomessa uudempi nautittava, johtuen rypäleiden kasvatuksen vaikeudesta suomen olosuhteissa. Marjaviljelijät ovat alkaneet innostumaan tekemään omista marjoistaan alkoholijuomia.
