Vuotuisjuhlat

Laskiainen

Laskiaista alettiin viettämään jo 600 luvulla. Suomessa laskiaista vietetään 7 viikkoa ennen pääsiäistä. Kirkollisessa mielessä laskiainen on kevät paaston alkajaisjuhla ja paasto loppuu pääsiäisenä. 2016 laskiaista vietetään 9. helmikuuta. Laskiaismenot on peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavan, hamppujen ja villojen kehräämisen langoiksi. Enään laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun vaan talven hyvästelemiseen ja kevään odotukseen. Laskiaiseen kuuluu runsas ruokatarjoilu, ilonpito, hernekeitto, laskiaispullat, juusto ja mäenlasku. 

Laskiaisena työnteko lopetettiin ajoissa, koska uskottiin että työt hoituu paremmin loppu vuotena. Saunaan mentiin päivänvalon aikaan ja siellä piti olla ääneti. Ennen laskiaisena syötiin paljon lihaa, koska paaston aikana ei syöty lihaa. Perinteisiä ruokia olivat rasvarieska, liharokka sekä muut herkut. Ruuan piti olla mahdollisimman rasvaista, koska uskottiin mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Rasvaa ei saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa itsestään kulua pois, koska se takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn ja sormen nuolijat saivat sirpeistä haavoja käsiinsä. Ruokien annettiin olla pöydällä koko päivän, koska se toi loppuvuodeksi runsautta. Pulkkamäki liittyi myös laskiaisen viettoon ja mäkeä laskettaessa huudettiin "pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia" Naapureille saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita pelloille. Mitä pidemmäksi kelkka liukui sitä pidempiä pellavia saatiin. Naisten kuului pitää hiuksia auki ja harjata niitä usein, jotta pellavista tulee puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä.

Laskiaisen ohjelma:

- jossain maaseudulla isolla mökillä

- saunomista päiväsaikaan

- syöminen, hernekeittoa, lihapataa ja perunoita

- pullan leipominen

- hiihtoretki (pulkalla laskeminen on enemmän lapsille ja nuorille)

- laskiaispullien syönti, sekä juustojen maistelu